Viisi syytä pitää itsestään yhtä hyvää huolta kuin lapsistaan.

Viisi syytä pitää itsestään yhtä hyvää huolta kuin lapsistaan.

posted in: Vieraskynä | 0
Jaa sivuShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestTweet about this on TwitterShare on Facebook

 

Tämän vieraskynän kirjoittaja on Sari Paavilainen, opettaja ja coach, joka keskittyy auttamaan vanhempia, joilla on paha tapa huolehtia vain muista ja jättää omat tarpeet huomioimatta. Lue Sarin blogia osoitteessa www.lupaollamina.fi

Lähipiirissäni on paljon äitejä, yrittäjiä ja äitiyrittäjiä. Aika monelle on itsestäänselvää, että lapsista huolehditaan hellästi ja rakkaudella.

 

Harvemmalle on itsestäänselvää, että itsestäkin on hyvä huolehtia ihan yhtä hellästi ja ihan yhtä suurella rakkaudella. Päinvastoin – omat tarpeet jäävät usein to-do-listan viimeisiksi. Periaatteessa joo, pitäisi ottaa omaa aikaa ja niin edespäin, mutta kyllä tämä tästä.

 

Minä väitän, että itsestä huolehtimisen opettelu on yksi parhaista asioista, mitä voi yrityksensä ja perheensä eteen tehdä. Tässä viisi painavaa syytä ottaa omat tarpeet vakavasti.

 

1. Parempilaatuista työtä ja asiakaspalvelua

Jos itse on rikki, niin ei voi auttaa ketään muutakaan. Tämä pitää paikkansa sekä työssä että kotona. Samasta syystä lentokoneessa sanotaan, että jos ilmanpaine tippuu, pistä oma happinaamari päälle, ennen kuin autat muita. Pyörtyneenä ei pysty auttamaan ketään, vaikka olisi kuinka jalo yksilö.

 

Väsynyt ja huonosti voiva työntekijä tai yrittäjä ei tee yhtä hyvää jälkeä kuin levännyt ja hyvissä elämänkantimissa oleva. Kun hyvinvointisi laskee, samalla laskee kykysi tuottaa parasta mahdollista lopputulosta asiakkaille. Nurinkurista: vaikka ajattelet tekeväsi asiakkaillesi ”palveluksen” vääntämällä niska limassa ja veren maku suussa töitä, niin on asiakkaankin etu, että hän saa rahoilleen parasta mahdollista vastinetta hyvinvoivalta palveluntarjoajalta – ei vain rippeitä tyhjän laarin pohjalta.

 

2. Pinna riittää kotonakin

 

Myös kotona, lasten kanssa, hyvinvoiva äiti on monella tavalla rakentavampi voima kuin sellainen, josta on vain rippeet jäljellä. Teetkö sinäkin sitä, että jos käydään ruokapöytään, niin ensin varmistetaan ruoka lapsille ja sitten itselle? Tai lapset saavat ensin valita itselleen mukavimman näköisen sämpylän tai muun herkun ja äiti ottaa sitten viimeisen?

 

Se on yksi tapa osoittaa, että lapset ovat itselle tärkeitä. Haluat vastata lastesi tarpeisiin. Välillä käy kuitenkin niin, että joudut repeämään tuhanteen eri paikkaan, koska nekin ovat tärkeitä. Lapsille jäävät ne rippeet, eli kiukkuinen ja helposti tuiskahtava äiti. Kun itsestään ei pidä huolta, niin kaikille ei yhtäkkiä riitäkään.

 

Koenko minä päivittäin sellaisia tunteita, joita haluan kokea?

 

Joskus on toki niin, että arki imee kaikki mehut ja lopputuloksena on itkua ja hammasten kiristelyä. Jos se tila on jatkuva, eikä siihen ole mitään yhtä selkeää, ulkopuolista selitystä (”vauva nukkuu superhuonosti koska X, Y tai Z, joten minäkään en nuku”), niin on syytä pysähtyä. Onko tämä sellaista elämää, jota haluan elää? Koenko minä päivittäin sellaisia tunteita, joita haluan kokea?

 

3. Elämä on kivempaa

 

Usein nimittäin unohtuu se, että oma olo on hyvin tärkeä syy pitää itsestä huolta.

 

Usein on helpompaa sanoa ja ajatella, että huolehdin itsestäni, jotta voin olla parempi äiti, työntekijä, yrittäjä, puoliso, ystävä. Sillä saattaa saada itsensä jossain mittakaavassa nukkumaan ja syömään kunnolla, lepäämään ja etsimään inspiroivia juttuja elämään.

 

Mitä jos minun olisi tärkeää pitää itsestäni huolta siksi, että minä itse haluan ihmisenä voida hyvin ja kokea iloa ja inspiraatiota?

 

Siitä herää kuitenkin kysymys: miksi minun on kaikkein tärkeintä olla hyvä äiti, työntekijä, yrittäjä, puoliso, ystävä? Mitä jos minun olisi tärkeää pitää itsestäni huolta siksi, että minä itse haluan ihmisenä voida hyvin ja kokea iloa ja inspiraatiota? Tai että minun on tärkeää pistää se oma happinaamari päälle, koska mä haluan pysyä hengissä? Samaan aikaan siitä itsestä huolehtimisesta voi ja saa toki olla iloa ja hyötyä muille ihmisille, eikä sitä tarvitse tehdä muiden kustannuksella.

 

4. Lapset katsovat mallia

 

Me vanhempina näytämme jatkuvasti esimerkkiä lapsillemme. Se on tärkeä syy siihen, että minä haluan opetella (ja tukea muita oppimaan) itsestä huolehtimista ja omien tarpeiden tärkeyttä. Haluan lasteni oppivan, että omat tunteet ja tarpeet ovat tärkeitä, ja niitä on syytä huomioida. Paras tapa opettaa sitä on omalla esimerkillä.

 

Jokainen itsestä tinkiminen puolestaan antaa lapsilleni esimerkkiä siitä, että joidenkin ihmisten nyt vain kuuluu jättää omat tunteensa ja tarpeensa huomioimatta

 

Voin auttaa lapsia huomioimaan tunteitaan ja tarpeitaan, ja samaan aikaan minun on tärkeä antaa heille malli siitä, miten minä huomioin omia tunteitani ja tarpeitani. Jokainen itsestä tinkiminen puolestaan antaa lapsilleni esimerkkiä siitä, että joidenkin ihmisten nyt vain kuuluu jättää omat tunteensa ja tarpeensa huomioimatta. Lapsen muusta kasvatuksesta, herkkyydestä ja temperamentista sitten riippuu, kumpaa ryhmää lapsi kokee olevansa: sitä, jonka tarpeilla on merkitystä, vai sitä, jonka tarpeet kuuluukin ohittaa.

 

5. Ylikuormittumisen merkit huomaa herkemmin

 

Silloin, kun on tottunut pitämään huolta itsestään, on myös helpompi huomata, milloin tarvitsee apua. Oma fiilis kertoo sen samantien. Jos teen juttuja sellaisella tahdilla, että fiilis pysyy hyvänä, niin haastetta on sopivasti. Jos jatkuvasti ahdistaa tai huolestuttaa tai uuvuttaa tai v… sapettaa, tilanteen haaste menee todennäköisesti oman kapasiteetin yli, ja silloin tarvitsee apua ja tukea jostain ulkopuolelta. Tämäkin ajatus pätee sekä työssä että muualla.

 

Jos taas on tottunut siihen, että aina tuntuu pahalta, mutta kyllä tässä pärjätää, niin on vaikeampi huomata tilanteen syvenemistä ja oman kapasiteetin hupenemista.

 

Jos ahdistava haaste on työn kentällä, niin on ehkä syytä ulkoistaa joku prosessin osa. Jos vauva valvottaa, niin on kaikkien etu, että joku tulee apuun jotta vanhemmat saavat edes joskus nukkua. Jos lapsella on vaativa kehitysvaihe päällä, voi olla hyvä pyytää apua ulkopuolelta. Jos taas on tottunut siihen, että aina tuntuu pahalta, mutta kyllä tässä pärjätää, niin on vaikeampi huomata tilanteen syvenemistä ja oman kapasiteetin hupenemista.

Ö
Mikä näistä syistä tuntuu itsellesi tällä hetkellä ajankohtaisimmalta? Herättikö joku kohta ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta? Kerro kommenteissa!

i

i

photo credit: [JO]² – Immortal Lens -( Youssef Hanna ) via photopin cc

Comments

comments

Leave a Reply

Laske myös tämä: *